Miksi minua ei ymmärretä?
- Viivi Bäck
- 6.3.
- 6 min käytetty lukemiseen
Oletko joskus kokenut, että sinua ei ymmärretä, tai joku on suhtautunut kielteisesti ajatuksiisi, tuntemuksiisi, tai kokemuksiisi?
Viimeaikoina yksi aihe on jälleen noussut useasti keskusteluissa:
Uskomusjärjestelmät.
Usein ne, jotka kaikista voimakkaimmin puolustavat omia uskomuksiaan, ovat niitä, jotka eivät ole perehtyneet toiseen näkökulmaan juuri laisinkaan - jos OLLENKAAN.
Tällaisessa äänekkäässä uskomuksiensa puolustamisessa tulee näkyväksi pelko. Omat uskomukset koetaan usein turvalliseksi, ja niiden haastaminen koetaan uhkaavaksi. Näin ollen saatetaan reagoida hyvinkin kärkkäästi, jos joku "julkeaa" tulla niitä horjuttamaan.

Otan tähän esimerkiksi energiahoidot.
Energiahoidot horjuttaa monien uskomusjärjestelmää, koska ne haastavat niin radikaalisti sitä, mitä meille on yleisesti opetettu. Monet ovat erkaantuneet itsestään niin kauas, että heitä on helpompi ohjata ulkoapäin kuin pyytäisi kuuntelemaan omaa intuitiotaan, tai kehonsa viisautta.
Ymmärtämättömyys on tiedon puutetta.
Energiahoidoista on tehty paljon tutkimuksia ja on loppupeleissä täysin tieteellä selitettävissä, vaikkei kaikkia vaikutuksia pystytä vielä ihmisaistein havaitsemaan. On kuitenkin jo olemassa laitteita, joilla energiakenttää pystytään skannaamaan hoidon aikana ja uskon, että nämä laitteet tulevat kehittymään paljon lähitulevaisuudessa. Onhan sydämen koherenssikin pystytty mittaamaan muutaman metrin päästä jo vuosia.
Miksi? Koska kaikki on energiaa ja energiaa pystytään mittaamaan monella tapaa.
Joissakin maissa energiahoidot on jo otettu osaksi terveydenhuoltoa.
"Lääketieteelliset ihmeet"
Monet löytävät energiahoidot ns. viimeisenä oljenkortena, kun lääketieteeltä loppuu keinot. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi kuolioiden paraneminen. Näitä, kuten myös esimerkiksi "kroonisia selittämättömiä selkäkipuja" pidetään lääketieteellisinä ihmeinä. Todellisuudessa kyse on vain kehon omien paranemismekanismien toiminnan palauttamisesta.
Omakohtaisesti tällaisia tapauksia ovat olleet esimerkiksi eräs asiakkaani, jolla oli juurikin tämä mielenkiintoinen diagnoosi, krooninen selittämätön selkäkipu, joka hoidettiin pois yhdellä energiahoitosarjalla. Juurisyy oli lapsuudessa syntynyt trauma, joka oli jäänyt kehoon.
Toinen tämän kaltainen esimerkki on ukkini, joka oli tuolloin 91-vuotias, maannut paikallaan hoitokodissa jo 1,5 vuotta. Hänellä oli syöpä, jota ei hoidettu, sekä samaan aikaan hän sairastui keuhkokuumeeseen, sekä koronaan. Läheisille kerrottiin, että nyt kannattaa käydä sanomassa hyvästit, koska yhdestäkään ei enää voisi selvitä, saati kaikki kerralla. Huomasin, että läheiset eivät olleet vielä valmiita, enkä itsekään päässyt sanomaan heippoja Savoon juuri silloin. Ukilla oli pahoja hengitysvaikeuksia ja kärsimys oli käsin kosketeltava videolla, joka ukista minulle lähetettiin. Päätin hoitaa ukkia etänä muutamana iltana siihen aikaan, kun tiesin, ettei ympärillä ole enää häiriötekijöitä. Ukki parani keuhkokuumeesta ja koronasta alle viikossa.
Kolmas esimerkki olkoon koirani kuolioitunut hammas, jonka hoidin takaisin kuntoon.
Energiahoito vai terapia
Energiahoito tukee loistavasti myös keskusteluterapiaa.
Kun otetaan huomioon, että tietoinen mieli on alle 10%, niin mihin saakka sillä voidaan päästä, kun puhutaan automatisoituneista uskomuksista, selviytymismalleista ja traumojen hoitamisesta? Älä ymmärrä minua väärin, olen ehdottomasti sitä mieltä, että terapia on hyvä juttu ja rohkaisen kaikkia käymään terapiassa. Terapiavastaanotot ovat iso osa myäs omaa asiakastyötäni.
Puheterapia yksin ei kuitenkaan aina riitä, jos trauma on jumissa kehossa. Vaikka kuinka ymmärtäisi tietoisella mielellä tapahtumia, keho toimii primitiivisesti selviytymisen ehdoilla. Ja mikäli yli 90% ohjaa sinua automatisoitujen ohjelmointien varassa, tietoinen mieli on altavastaaja. Se on ikään kuin opiskelija, joka opettelee tiedon ulkoa, muttei sisäistä sitä. Ulkoa opitulla tiedolla ei loppujen lopuksi tee mitään, ellei ymmärrä sen sanomaa. Sitä ei osata soveltaa käytännössä.
Puheterapia nostaa asioita pintaan, jotta niitä on helpompi purkaa kehosta. Sitä mukaa taas, kun energiahoito purkaa ei-toivottuja asioita kehosta, puheterapiassa tulee enemmän oivalluksia ja päästään syvemmälle - toisin sanoen päästään eteenpäin tehokkaammin.
Koska traumat jäävät kehoon, myös psykoterapeutit käyttävät kehollisia elementtejä traumatyöskentelyssä. Moni on saattanut kuulla esimerkiksi EFT- ja TRE-terapiasta. Itse käytän EFT-terapiaa osana energiahoitoa. Keho taas saattaa käynnistää TRE-reaktion automaattisesti energiahoidon aikana. Kaikki liittyy hermostoon, aivan kuten energiahoitokin.
Koska energiahoito nostaa pintaan mielen ulottumattomiin painettuja asioita, nousee asiakkailla usein hoidon aikana mieleen muistoja, joita he eivät ole muistaneet olevan olemassakaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten kehoon pakkautunut energia lähtee liikkeelle purkautuessaan ja on yhtäkkiä tietoisen mielen ulottuvissa. Kaikki on energiaa, kuten tiedekin todistaa.
Koska terapia ja energiahoito tukee toisiaan tehokkaasti, ajanvarauksessamme on varattavissa myös yhdistelmäaika; terapia + energiahoito, jossa käytämme täyden ajan terapiaan, ja täyden ajan energiahoitoon samalla kertaa. Pelkkä energiahoitoaika sisältää keskustelua n. 15 minuuttia.
On viisautta ymmärtää, ettei tiedä kaikkea
Ihmiset, jotka puolustavat kärkkäästi omaa uskomustaan, suostumatta avartamaan itseään, eivät yleensä pysty ymmärtämään - tai ainakaan myöntämään sitä, etteivät he tiedä kaikkea. Tällaiset ihmiset eivät pääse viisastumaan samalla tavalla kuin sellainen henkilö, joka kykenee ja uskaltaa olla avoin ja tutkia myös niitä asioita, joista he eivät tiedä, tai jotka haastavat sitä uskomusjärjestelmää, josta henkilö on muodostanut oman suppean todellisuutensa. Erästä lempikirjailijoistani, Tommy Hellstenia lainaten: "Tyhmänä pysyminen ei vaadi ponnisteluja - se tapahtuu itsestään."
Tämä ei kuitenkaan ole tuomio.
Jos tunnistat itsesi, tai tiedät jonkun, joka on oman uskomusjärjestelmänsä vanki, niin täytyy muistaa, että kaikilla on aina mahdollisuus kasvaa ja viisastua, mutta se vaatii, että myöntää oman keskeneräisyytensä ja uskaltaa kohdata sen tosiasian, ettei tiedä kaikkea. Tämä taas vaatii kykyä itsereflektoida.
Kun syyttävä sormi osoittaa toista, kolme osoittaa itseään
Ihmiset, jotka eivät kykene itsereflektioon, ovat yleensä hanakoita osoittelemaan sormella ja etsimään syyllistä kaikkeen ulkopuolelta sen sijaan, että ymmärrettäisiin kaiken löytyvän itsestä. Sitten, kun on tarpeeksi tietoinen, ymmärtää tarpeeksi kaikkia ja kaikkea, ei yleensä juurikaan triggeröidy. Kysy itseltäsi: Miksi tämä triggeröi minua? Mihin kohtaan minussa tämä osuu?
"Mehiläinen ei käytä aikaansa selittääkseen kärpäselle, miksi hunaja on parempaa kuin p*ska."
Kun ymmärrät, että kaikki kokee ja tulkitsee maailmaa omista lähtökohdistaan, eli siitä paikasta, jossa hän on omaa kasvuaan, et enää tunne tarvetta selitellä itseäsi, tai puolustaa omia näkemyksiäsi. Kun olet itse siinä paikassa kasvuasi, ettet hae turvaa ja hyväksyntää ulkopuolelta, pystyt hyväksymään sen, ettei kaikki ymmärrä sinua ja voi tulkita sinut väärin. Ja koska me kaikki tulkitsemme maailmaa juuri niistä uniikeista omista lähtökohdistamme, emme ikinä voisikaan tulla ymmärretyksi juuri sillä tavalla, miten itse asian ajattelemme. Kaikki sanat ja termit ovat tulkinnanvaraisia, ja rajallisia kokemukseen nähden.
Muista, että toisen keskeneräisyydessä ei ole mitään henkilökohtaista sinua kohtaan. Kyse on siitä, onko sinussa tarttumapintaa, johon se voi osua?
"Se, mitä ajattelet minusta, ei kerro siitä, mitä olen. Se, mitä ajattelet minusta, kertoo siitä, mitä sinä olet."
Ihmiset eivät aina tiedosta, miksi he triggeröityvät. Välttämättä ihminen ei edes tiedosta, että triggeröityy. Omaan reaktioon ja tunteeseen haetaan tällöin aina syyllistä ulkopuolelta, katsomatta ikinä sisäänpäin. Sisäinen kasvu ei ole mukavaa, päinvastoin. Rehellinen omien käyttäytymis- ja ajatusmallien tarkastelu on itseasiassa erittäin epämukavaa, ja siksi monet välttelevät sitä viimeiseen asti. Siinä hetkessä, kun myönnät keskeneräisyytesi ja alat kohtaamaan varjosi lempeästi, avautuu ovi eheytymiselle.
"Miksi minua ei ymmärretä?"
Tykkään itse jakaa tietoa ja auttaa ihmisiä kehittämään itseään, mutta en koskaan yritä käännyttää ketään mihinkään, ja suosittelen samaa sinulle. Mikäli henkilöllä ei vielä ole ikään kuin reseptoreita ottaa tietoa vastaan, tuhlaat omaa energiaasi.
Jaa tietoa, jolloin pallo on kuulijalla. Hän voi ottaa tiedon vastaan, tai itse tutkia aihetta lisää, jos on siihen valmis, mutta selität turhaan, mikäli vastapuoli on puolustuskannalla. Tieto tuntuu tällöin liian uhkaavalta. Joskus pelko siitä, että joutuisi myöntämään olevansa väärässä, aktivoi henkilössä myös häpeää.
Jos mietit, "Miksi minua ei ymmärretä?"
Usein ihmiset välttelevät tietoisesti perehtymästä asioihin, jotka saattaisivat osoittaa heidän olleen väärässä, tai haastaisi heidät muuttamaan omia uskomuksiaan. Ihmismieli pyrkii säästämään energiaa, ja esimerkiksi uuden tiedon omaksuminen vaatii aivoilta uusien hermoratojen luomista, mikä vaatii vaivaa ja energiaa. Lisäksi uskomusjärjestelmän horjumiseen liittyy yleensä jokin pelko, jota ei useinkaan tiedosteta.
"HULLU"
Onko sinua joskus nimitetty esimerkiksi hulluksi, kun toinen ei ole ymmärtänyt sinua?
Seuraavaksi kerron, mistä tässä on psykologisesti kyse.
Jos kertomasi asia poikkeaa liian radikaalisti kuulijan omasta maailmankuvasta, tai uskomusjärjestelmästä, saattaa hän leimata sinut esimerkiksi hulluksi, koska sisäinen ristiriita on liian suuri prosessoitavaksi. Tässä on kysymys kognitiivisesta dissonanssista.
Siitä, mistä aita on matalin
Tunne oman uskomusjärjestelmän horjuttamisesta on monille niin epämukava, että toisen leimaaminen on helpompaa kuin yrittää laajentaa omaa tietoisuuttaan. Tämä on ikään kuin suojautumismekanismi, jotta ei tarvitsisi alkaa tekemään sitä sisäistä työtä, jonka kyseisen asian ymmärtäminen vaatisi.
Tässä tapahtuu eräänlainen projektiomekanismi, jossa kuulija siirtää omia tiedostamattomia pelkoja ja sekavuutta toiseen ihmiseen silloin, kun kuultu tieto tuntuu liian vieraalta itselle.
Silloin, kun tieto on liian erilaista ja se horjuttaisi liikaa kuulijan uskomusjärjestelmää, hänellä saattaa aktivoitua myös hallinnan menettämisen pelko. Voi myös olla kyse kontrollin tarpeesta, jos ihminen on luonut itselleen tietynlaisen maailmankuvan, jossa kaikki on ennustettavaa. Jos hän sitten kohtaa jotain, mikä olisi ”vaarallista” hänen omalle uskomusjärjestelmälleen, halutaan pitää kontrolli siitä, että kaikki pysyisi sellaisena kuin sen on oppinut ajattelemaan. Alitajuntaisesti se voidaan kokea liian pelottavana ja työläänä, jos täytyisikin alkaa perehtymään uuteen asiaan.
Muista, että toisen reaktio kertoo aina hänen tiedon puutteestaan tällaisissa tilanteissa. Älä ota sitä henkilökohtaisesti. Kuulijan voimakas reaktio voi kertoa kuulijan ajattelukyvyn rajallisuudesta, puolustusmekanismista, sietokyvyn puutteesta kokea epämukavuutta, tai kontrollin menettämisen pelosta.
Mitä enemmän asian ymmärtäminen vaatii henkistä kasvua, sitä kovempi on vastustus. Jos ihminen ei ole valmis kasvamaan ihmisenä, vastustus voi olla hyvinkin voimakasta.
Et voi muuttaa maailmaa, mutta voit aina muuttaa itseäsi. Mitä paremmassa paikassa olet itsesi kanssa, sitä vähemmän ulkoisen maailman ärsykkeet sinuun vaikuttavat.
Kannustan sinua olemaan rohkeasti sinä, niin löydät ympärillesi ne ihmiset, jotka kuuluvat elämääsi! Maailmassa riittää vastustusta. Vedä puoleesi ne, jotka ymmärtävät sinua!
Ihanaa kevättä Sinulle,
Rakkain halauksin
Viivi





Kommentit