Tunne traumasi

Trauma voidaan jakaa useisiin alatyyppiin sen perusteella, mistä se johtuu, kuinka kauan se kestää, ja missä kehitysvaiheessa se tapahtuu.

Trauma ei ole vain psyykkinen tapahtuma, vaan jää usein kehoon hermoston, lihasjännityksen ja autonomisten reaktioiden tasolle. Eri trauman alatyypit voivat vaikuttaa kehoon hieman eri tavoin, mutta kaikissa on kyse turvallisuuden kokemuksen murtumisesta.

Moni elää ihmetellen, miksi ajautuu elämässä yhä uudelleen tietyn tyyppisiin tilanteisiin, eikä tiedä kärsivänsä traumasta.

Olen saanut työssäni kohdata monenlaisia traumoja ja niiden syntyperiä. Yksi on yleensä ylitse muiden ja kerron siitä hieman laajemmin tässä kirjoituksessa. Olen saanut kokea myös itse monenlaisia traumoja, mukaan lukien edellä mainitun - useaan kertaan. Tänä päivänä olen syvästi kiitollinen kaikista kokemuksistani, sillä ne ovat saattaneet minut tähän pisteeseen, jossa nyt olen. Parhaana puolena pidän sitä, että voin nyt kääntää kaiken kokemani, oppimani ja opiskelemani, muiden auttamiseen. Samaistumispinta on laaja, mikä auttaa asiakkaitani tuntemaan itsensä paremmin kuulluksi ja ymmärretyksi. Olen siis elävä esimerkki siitä, että traumoista VOI vapautua – täysin ja kokonaan!

Mielenkiintoni ihmismieleen ja kehoon on syttynyt jo varhain omien vaikeuksieni kautta (traumat, jotka muuttivat minäkuvaani, masennus, sekä terveyttä varjostava PCOS). Kyltymätön tahtotilani löytää valo tunnelin päästä on saanut minut opiskelemaan ja käyttämään tuhansia ja taas tuhansia euroja hyvinvoinnin kehittämiseen, sekä ihmismielen ja kehon ymmärtämiseen. Edelleen jatkan tätä itseeni, sekä tietotaitooni sijoittamista aktiivisesti – ja se on mielestäni paras sijoitus, mitä ihminen voi tehdä!

Kerron tässä tekstissä myös, kuinka lataat ilmaisen kolmen tehtävän työkirjan, jolla pääset heti työstämään itsekunnioitustasi alkuun.

TRAUMA JA KEHO; Polyvagaalinen teoria

Polyvagaalinen teoria (Stephen Porges) kuvaa, miten kehomme autonominen hermosto reagoi uhkaan kolmella päätilalla:

1.     Turva (ventraalivagaalinen tila) – avoin, läsnäoleva, yhteydessä muihin

2.     Taistele tai pakene (sympaattinen tila) – aktivoituminen, ahdistus, pelko

3.     Jähmetys, lamaantuminen (dorsaalivagaalinen tila) – sulkeutuminen, uupumus, dissosiaatio

Selittämättömien oireiden taustalla on usein trauma, tai joukko tukahdutettuja tunteita.

Seuraavaksi luettelen, mitkä ovat keskeiset trauman alatyypit ja kuinka ne ilmenevät kehotasolla:

Yksittäinen trauma

Syntyy yhdestä selkeästä tapahtumasta, kuten:

• Onnettomuus

• Luonnonkatastrofi

• Yllättävä väkivaltatilanne

Kehossa:

• Äkillinen sympaattinen reaktio: sydämen tykytys, hikoilu, tärinä

• Adrenaliinin ja kortisolin nousu

• Lihasjännitystä, jähmettymistä tai hypervalppautta

• Jos ei saa purettua reaktiota → se jää “jumiin” hermostoon

• Vaikka keho voi reagoida rajusti, mutta toipuminen on mahdollista, jos tukea on saatavilla.

• Esimerkiksi liikenneonnettomuuden jälkeen voi tulla vapinaa tai kehon “shokkireaktio”

Krooninen trauma

Pitkäkestoinen, toistuva altistuminen uhkaaville kokemuksille, esimerkiksi

• Pitkäaikainen perheväkivalta

• Kiusaaminen

• Sotatilanteessa eläminen

Vaikutukset voivat syventyä ajan myötä ja vaikuttaa stressinsäätelyjärjestelmään

Kehossa:

• Hermosto jää helposti ylivireyteen (taistele/pakene) tai alivireyteen (jähmettyminen)

• Pitkittynyt stressi → ruoansulatusongelmat, unihäiriöt, lihasjännitykset, päänsäryt

• Kehossa jatkuva varautuneisuus, vaikeus rentoutua

• Hengitys pinnallista, usein rintakehässä

Kehityksellinen trauma (developmental trauma)

• Koettu lapsuudessa, usein varhaisvuosina

• Liittyy turvattomaan kiintymyssuhteeseen ja lapsen perustarpeiden laiminlyöntiin tai väkivaltaan

• Vaikuttaa syvästi persoonallisuuden, hermoston ja kiintymystyylin kehitykseen

Kehossa:

• Hermoston säätely ei kehity normaalisti → vaikeuksia tunnistaa, tai säädellä tunteita

• Kehossa voi ilmetä epämääräisiä kipuja, jännityksiä, somatisointia*

• Kehon turvaverkko puuttuu → vaikeus rentoutua, tulla kosketetuksi, olla läsnä kehossa

• Dissosiaatiota: olo kuin ei olisi kehossa, ”sumuinen”, tai irrallinen olo

* Somatisointi tarkoittaa psyykkisten, tai emotionaalisten ongelmien ilmenemistä fyysisinä oireina, vaikka lääketieteellistä syytä oireille ei löydy, tai se ei selitä oireiden voimakkuutta.

Kompleksinen trauma (complex trauma)

• Yhdistää kroonisen ja kehityksellisen trauman

• Useita traumaattisia kokemuksia (esim. hyväksikäyttö, hylkääminen, kontrollointi)

• Vaikuttaa kokonaisvaltaisesti identiteettiin, ihmissuhteisiin ja kehon stressireaktioihin

Kehossa:

• Sekä ylivireyden (ahdistus, levottomuus) että alivireyden (lamaantuminen, väsymys) vuorottelua

• Lihasten krooninen jännitys tai heikkous

• Vaikeus palautua lepo- tai turvatilaan

• Kehollinen muistijälki: tietyt äänet, hajut tai asennot voivat laukaista traumaattisen muiston ilman tietoista muistikuvaa

Sekundaarinen trauma (toissijainen trauma)

• Syntyy, kun henkilö altistuu muiden ihmisten traumoille, esimerkiksi terapeutit, ensihoitajat, sosiaalityöntekijät, omaiset

• Voi aiheuttaa uupumusta, kyynistymistä ja samaistumisen tuskaa

Kehossa:

• Uupumus, emotionaalinen turtuminen

• Kehon stressireaktiot aktivoituvat muiden kokemuksista

• Kehon ”kyllästymistä” → ylikuormitusta ilman näkyvää syytä

Viktrauma (vicarious trauma)

• Syvempi muoto toissijaisesta traumasta (kehollisesti samat oireet)

• Henkilön maailmankuva, luottamus ja turvallisuudentunne muuttuvat, vaikka hän ei itse ole kokenut traumaa

Kollektiivinen tai kulttuurinen trauma

Vaikuttaa kokonaiseen ryhmään, kansaan tai kulttuuriin, esimerkiksi

• Sota

• Kansanmurha

• Syrjintä tai kolonialismi

  
  

Periytyy usein sukupolvien yli (transgenerationaalinen trauma)

Kehossa:

• Jatkuva, matala turvallisuuden puute

• Ryhmään kuulumattomuuden tunne kehollisena erillisyytenä

• Yhteisölliset kehonmuistot: suku- tai kulttuuriperimässä kannettu pelko, häpeä, tai vaikeneminen

Medikaalinen trauma

• Syntyy sairauden, sairaalahoitojen tai lääketieteellisten toimenpiteiden seurauksena

• Esimerkiksi lapsen kokema kipu, tai kontrollin menetys sairaalassa voi jättää jäljen

Yhteiskunnallinen tai institutionaalinen trauma

Syntyy kokemuksista, joissa yhteiskunnan rakenteet aiheuttavat pitkäaikaista haittaa:

• Rasismi, seksismi, ableismi, homo- ja transfobia

• Köyhyys, byrokraattinen välinpitämättömyys

Yleisiä kehollisia oireita traumaattisissa tiloissa:

Kehon reaktio	Mahdollinen merkitys
Pinnanainen hengitys	Sympaattinen ylivireys
Kehon puutuminen, jähmettyminen	Dorsaalivagaalinen lamaantuminen
Tärinä, nykiminen	Hermoston purkautuminen
Lihasjännitykset	Valmiustila tai tukahdutetut reaktiot
Dissosiaatio	Kehon irtikytkeytyminen turvattomuuden vuoksi
Kiputilat ilman fyysistä syytä	Tunnesäätelyn jäännösoireita

Turvallisuussuhteen rikkominen tekee traumasta erityisen syvän, sillä aivot ovat biologisesti virittyneet rakentamaan kiintymyssuhteita.

Yksi ylitse muiden…

Kuvittele hetki, jossa ihminen, johon olet eniten luottanut – ehkä vanhempi, puoliso, tai läheinen ystävä – satuttaa sinua tavalla, joka muuttaa koko käsityksesi turvallisuudesta, rakkaudesta ja siitä, kuka olet. Tätä kutsutaan petostraumaksi (betrayal trauma), ja se on yksi syvimmistä ja vaikeimmin tunnistettavista traumamuodoista.

Mikä on petostrauma?

Petostrauma on psykologinen ja emotionaalinen reaktio tilanteeseen, jossa henkilö, johon luotetaan syvästi — kuten vanhempi, puoliso, terapeutti, tai uskonnollinen johtaja — rikkoo tätä luottamusta tavalla, joka aiheuttaa vakavaa henkistä, tai fyysistä vahinkoa.

Petostrauman erityispiirre on se, että sen aiheuttaa henkilö, johon uhri luottaa ja jonka kanssa suhde on perustavanlaatuisesti tärkeä. Tästä syystä petostrauma ei ole vain järkytys – se on perustavanlaatuinen murtuma ihmisen psyykkisessä ja emotionaalisessa maisemassa.

Tyypillisiä esimerkkejä petostraumasta:

• Lapsen kaltoinkohtelu tai hyväksikäyttö läheisen aikuisen toimesta

• Pitkäaikainen uskottomuus parisuhteessa

• Salaillut riippuvuudet tai valehtelu

• Emotionaalinen hylkääminen tai manipulointi hoivasuhteessa

• Uskonnollinen tai auktoriteettiasemaansa väärinkäyttävä johtaja

• Terapeutin tai lääkärin eettinen rike tai hyväksikäyttö

Mitä betrayal trauma aiheuttaa?

Emotionaalisia ja psyykkisiä vaikutuksia:

• Dissosiaatio (muistikatkot, irtautuminen tunteista)

• Ahdistus, masennus ja ylivireystila

• PTSD-oireet: painajaiset, takaumat, välttelevä käytös

• Äkilliset tunteenpurkaukset tai tunteettomuus

• Luottamusongelmat, erityisesti lähisuhteissa

• Syvä häpeä ja itsesyytökset“Miten en huomannut?” / “Tämä on minun vikani” jne.

Kehollisia oireita (somatisaatio):

• Kehon stressijärjestelmän krooninen aktivaatio

• Unihäiriöt

• Ruoansulatusongelmat

• Krooninen kipu

• Stressihormonien jatkuva ylikorostuminen (kortisolitasojen epätasapaino)

• Yhteys somaattisiin sairauksiin, kuten autoimmuunisairauksien puhkeaminen tai paheneminen

Emotionaalinen ristiriita

Petostrauman erityisen vaikea puoli on tunne, että henkilö, joka aiheuttaa kipua, on myös turvallisuuden ja rakkauden lähde. Tämä voi aiheuttaa sisäistä ristiriitaa.

Traumaattinen sokeus

Joissain tapauksissa aivot suojelevat yksilöä unohtamalla tai torjumalla osia tapahtuneesta, mikä tekee petostraumasta vaikeasti tunnistettavan. Tämä ilmiö on yleinen erityisesti lapsuudessa koetuissa traumoissa.

Kerroin aiemmin blogissa, miten tällaiset muistot saattavat toisinaan nousta tietoiseen mieleen energiahoidon aikana, tai sen jälkeen.

Miksi betrayal trauma on erityinen trauma?

Turvallisuussuhteen rikkominen tekee petostraumasta erityisen syvän, sillä aivot ovat biologisesti virittyneet rakentamaan kiintymyssuhteita. Tämän siteen rikkoutuessa syntyy syvä neurobiologinen ristiriita - rakastan, mutta pelkään.

Kuten jo todettiin, siihen voi liittyä tiedostamaton trauman unohtaminen, koska tietoisuus siitä vaarantaisi liikaa omaa turvallisuuden kokemusta tai selviytymistä (esim. lapsi ei voi hyväksyä, että vanhempi satuttaa).

Parantuminen petostraumasta

Parantuminen vaatii usein:

• Turvallista ja vakaata terapeuttista suhdetta

• Traumatietoista kehotyöskentelyä

• Oman historian ja tunteiden hyväksyntää ilman syyllistämistä (varjotyöskentely)

• Rajat, itsetuntemus ja kehotietoisuus ovat keskeisiä toipumisessa

• Mahdollisesti myös ”hengellistä” tai ”merkityksellisyystyöskentelyä” (“Miksi tämä tapahtui minulle?” -kysymysten käsittelyä)

Lause-esimerkkejä, jotka voivat liittyä betrayal trauma -kokemukseen:

• “Rakastin häntä, vaikka hän satutti minua.”

• “En saa tuntea vihaa, koska pelkään menettäväni hänet.”

• “Olen rikki, koska en tiedä, kehen voin enää luottaa.”

• “Kaikki hyvät muistot tuntuivat valheilta, kun totuus paljastui.”

Kun luottamus särkyy  - Petostraumasta toipumisen mahdollisuus

Toipuminen petostraumasta on mahdollista, mutta se vaatii aikaa, turvallisuutta ja usein ammattiapua. Usein asiakkaani tulevat vastaanotolleni jonkin fyysisen oireen vuoksi (somatisointi), johon ei ole löytynyt syytä lääketieteellisin tutkimusmenetelmin, tai painonpudotusasiakas, jolle painonpudotus on jostain syystä ollut mahdotonta useista yrityksistä huolimatta.

Somatisointi ei tarkoita, että ihminen “keksii” oireet. Oireet ovat täysin todellisia, mutta niiden juuret ovat mielen ja hermoston tasolla, mitä lääketiede ei pysty aina selittämään. Usein taustalla on trauma, tai varhaiset kiintymyssuhdehaavat, pitkittynyt stressi tai uupumus, ahdistuneisuus tai masennus, tunteiden tukahduttaminen, tai vaikeus tunnistaa ja ilmaista tunteita (aleksitymia*).

*Aleksitymia on psykologinen termi, joka kuvaa vaikeutta tunnistaa, ilmaista ja käsitellä omia tunteita. Henkilö, jolla on aleksitymia, ei välttämättä ymmärrä omia tunne-elämyksiään tai kykene sanoittamaan niitä muille. Se ei ole virallinen diagnoosi, vaan persoonallisuuden piirre tai tunne-elämän säätelyn erityispiirre, jota voi esiintyä monissa psyykkisissä tai neuropsykiatrisissa häiriöissä.

"Petostrauma voi muuttaa syvästi tapaa, jolla ihminen näkee maailman, toiset ihmiset ja itsensä. Mutta sen ei tarvitse olla lopullinen tila."

Seuraavaksi luettelen toipumiselle olennaisia elementtejä.

Turvallinen tila ja terapeutti

Traumasta toipuminen alkaa usein uudelleenrakentamalla turvallisuuden tunnetta. Terapeuttinen suhde voi tarjota ensimmäisen mallin siitä, että ihmissuhteessa voi olla turvassa, tulla nähdyksi ja kuulluksi ilman pelkoa hylkäämisestä, tai manipuloinnista.

Kehollinen työskentely

Koska trauma tallentuu kehoon, pelkkä puhuminen ei aina riitä. Keholliset terapiamenetelmät voivat auttaa palauttamaan kehotietoisuuden ja purkamaan jännitystiloja.

Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyntä

Petostrauman kokija voi kokea ristiriitaisia tunteita: vihaa, surua, häpeää ja jopa kaipuuta traumaa aiheuttaneen henkilön läheisyyteen. Näiden tunteiden salliminen ilman syyllistämistä on tärkeä askel eheytymisessä.

Rajojen uudelleen rakentaminen

Moni petostrauman kokenut on oppinut alitajuista mukautumista, rajattomuutta, tai itsensä pienentämistä. Toipuminen tarkoittaa myös sitä, että ihminen oppii, että hänellä on oikeus sanoa ei. Hänellä on oikeus olla turvassa.

Itsensä kunnioittaminen on vapautta olla rehellinen omille tunteilleen, tarpeilleen ja rajoilleen – ilman syyllisyyttä, selittelyä, tai pelkoa tulla hylätyksi.

Sinä selviät kyllä!

Petostrauma voi muuttaa syvästi tapaa, jolla ihminen näkee maailman, toiset ihmiset ja itsensä. Mutta sen ei tarvitse olla lopullinen tila. Moni löytää tämän haavan kautta syvemmän yhteyden itseensä, uutta ymmärrystä ihmissuhteista ja voimakkaan itsekunnioituksen.

Paraneminen ei tarkoita unohtamista – vaan sitä, että voit katsoa taaksepäin ilman, että se satuttaa sinua enää samalla tavalla. Se on mahdollisuus valita toisin, rakentaa uutta ja tulla näkyväksi omana itsenään.

Traumat vahingoittavat usein perustavanlaatuisesti itsekunnioitusta ja omanarvontuntoamme. Asiakaskokemukset – etenkin niiden runsaus näiden aiheiden äärellä - saivat minut ajattelemaan, kuinka saisin autettua yhä useampia ulos tästä montusta. Eräs kaunis päivä intuitioni ohjasi minut istumaan ideavihkoni äärelle ja näin syntyi Itsekunnioituksen avaimet™ - Omanarvontuntovalmennus.

Tämä valmennus on sinulle, jos haluat

• vapautua itsesi pienentämisestä

• vahvistaa rajojasi

• oppia kuulemaan ja tunnistamaan omia tarpeitasi

• eheyttää traumojen jälkiä turvallisesti

• tuntea itsesi arvokkaaksi, rakastetuksi ja nähdyksi

• parantaa itseluottamustasi ja itsetuntemustasi

• parantaa kokonaisvaltaista terveyttäsi

• löytää sisäiset kykysi ja vahvuutesi

Tässä kirjoituksessa kerroin, kuinka monen uupumuksen, rajattomuuden, suorittamisen tai alakulon taustalla ei ole huono motivaatio, laiskuus, tai heikko luonne, vaan jotain syvempää.

Kun oma arvo on alitajuisesti sidottu suorittamiseen, miellyttämiseen, tai ulkoisiin odotuksiin, keho ja mieli alkavat oireilla. Jaksaminen hiipuu, rajat hämärtyvät ja ilo katoaa.

Hyvä uutinen on se, ettei kukaan ole syntynyt ilman itsekunnioitusta. Se on vain opittu unohtamaan — ja siksi sen voi myös oppia takaisin!

Tiedä, ettet ole yksin.

Kutsun sinut mukaan seuraavaan valmennukseen.

Valmennus kestää 10 viikkoa ja sisältää ryhmätapaamisten (10) lisäksi kaksi henkilökohtaista yksilöaikaa. Koko valmennus toteutetaan etäyhteydellä, joten osallistuaksesi tarvitset ainoastaan toimivan nettiyhteyden.

Itsekunnioituksen avaimet™ valmennuksessa pureudumme varjotyöskentelyn voimin niihin kohtiin sinussa, jotka kaipaavat hyväksyntää ja eheytymistä. Kaivamme esiin vahvuutesi ja voimavarasi ratkaisukeskeisen terapian menetelmiä hyödyntäen. Tutkimme luontaisia lahjojasi, sinulle toimivinta tapaa manifestoida elämässä, sekä tunnistamme haasteita, joista sinun tulee vapautua. Pääset tekemään syväluotaavia harjoituksia, joilla opit tuntemaan itsesi aivan uudella tasolla. Rakennamme sisäistä turvan tunnetta ja kunnioitusta itseäsi kohtaan, luoden sinusta itsevarmemman ihmisen, joka toimii uskollisena itselleen, tehden korkeinta parastaan tukevia valintoja.

Hiljenny hetkeksi miettimään, miltä sinusta tuntuu, kun et enää pienennä itseäsi. Et enää elä pelkästään muita, vaan myös itseäsi varten. Tunnet arvostusta itseäsi kohtaan ja rakastat sitä tyyppiä, joka olet. Raskas tunne sisälläsi on helpottanut, tai poistunut jo kokonaan. Olosi on kepeä ja tyytyväinen. Tunnet sisäistä rauhaa ja nukut hyvin. Alat saamaan asioita aikaiseksi, mutta myös levätä hyvällä omalla tunnolla.

Itsensä kunnioittaminen on vapautta olla rehellinen omille tunteilleen, tarpeilleen ja rajoilleen – ilman syyllisyyttä, selittelyä, tai pelkoa tulla hylätyksi. Se on vapautta valita, minkä sallii elämäänsä ja mistä päästää irti. Se on sisäistä voimaa sanoa “kyllä” silloin kun sydän sanoo kyllä – ja “ei” silloin kun se tarkoittaa ei. Se on vapautta elää omannäköistä elämää – juurtuneena omaan arvoonsa.

Liity valmennuksen odotuslistalle tästä. Seuraava valmennus alkaa syksyllä 2025!

Testaa, nopealla itsekunnioituksen kartoitus-kyselyllä, onko valmennus sinua varten. Pääset TÄSTÄ täyttämään kyselyn! Kysely ei sido sinua mihinkään!

Tilaa ilmainen pikaopas sinulle, joka haluat lakata suorittamasta ja alkaa elää omasta voimastasi käsin!

Miksi itsekunnioitus on hyvinvoinnin perusta

Itsekunnioitus ei ole ylimielisyyttä. Se ei ole muiden yläpuolelle asettumista, vaan itsensä arvostamista – omanarvon tuntemista.

Itsekunnioitus on sisäistä tunnetta siitä, että olen arvokas sellaisena kuin olen.Kun omaksut tämän tunteen kehossasi, teet valintoja, jotka tukevat korkeinta parastasi.

Ilman itsekunnioitusta:

• omien rajojen asettamisessa on hankaluuksia

• haet hyväksyntää toistuvasti ulkopuolelta

• yrität ansaita lepoa, rakkautta, tai arvoa suorittamisen kautta

• koet uupumusta, riittämättömyyden tunnetta ja tunteiden hallinnan vaikeuksia

Terve itsekunnioitus on kuin sisäinen pohja, jolle rakentuu kaikki elämässä: ihmissuhteet, työ, hyvinvointi, terveys, jopa raha.

🚫 3 yleistä estettä omanarvon tunnistamiselle

1. Lapsuudesta periytynyt uskomus: "Minun täytyy ansaita hyväksyntä."

Monet meistä ovat oppineet, että kelpaamme vain ollessamme esimerkiksi "kiltti", "hiljainen", "aina avulias" tai "reipas". Nämä roolit palvelevat sisäisen lapsemme selviytymistä – mutta lopulta tukahduttavat sen.

2. Rajat hämärtyvät, jos mallia terveelle itsekunnioitukselle ei ole.

Jos ympärilläsi ei ole ollut ihmisiä, jotka kunnioittavat itseään lempeästi mutta määrätietoisesti, voi olla vaikea edes kuvitella, miltä terveet rajat näyttävät, tai tuntuvat.

3. Tunteiden tukahduttaminen ja varjojen pelko.

Moni välttelee omaa vihaa, surua, tai häpeää, koska niiden kohtaaminen tuntuu liian isolta - mutta juuri näissä tunteissa sisäinen voima on piilossa – kun ne kohdataan oikeassa ympäristössä, turvassa.

Tilaa uutiskirje (etusivulta), niin saat heti kolmen tehtävän oppaan ilmaiseksi, jonka avulla pääset alkuun rakentavassa reflektoinnissa itsekunnioituksen löytämiseksi!

Voimaa ja valoa elämän tyrskyihin!

Viivi Bäck

Tämän mainoksen kautta 60 vuorokautta maksutonta kuuntelua!