Tunne traumasi
- Viivi Bäck
- 29.7.
- 8 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 29.9.
Trauma voidaan jakaa useisiin alatyyppiin sen perusteella, mistä se johtuu, kuinka kauan se kestää, ja missä kehitysvaiheessa se tapahtuu.
Trauma ei ole vain psyykkinen tapahtuma, vaan jää usein kehoon hermoston, lihasjännityksen ja autonomisten reaktioiden tasolle. Eri trauman alatyypit voivat vaikuttaa kehoon hieman eri tavoin, mutta kaikissa on kyse turvallisuuden kokemuksen murtumisesta.

Olen saanut työssäni kohdata monenlaisia traumoja ja niiden syntyperiä. Yksi on yleensä ylitse muiden ja kerron siitä hieman laajemmin tässä kirjoituksessa. Olen saanut kokea myös itse monenlaisia traumoja, mukaan lukien edellä mainitun - useaan kertaan. Tänä päivänä olen syvästi kiitollinen kaikista kokemuksistani, sillä ne ovat saattaneet minut tähän pisteeseen, jossa nyt olen. Parhaana puolena pidän sitä, että voin nyt kääntää kaiken kokemani, oppimani ja opiskelemani, muiden auttamiseen. Samaistumispinta on laaja, mikä auttaa asiakkaitani tuntemaan itsensä paremmin kuulluksi ja ymmärretyksi. Olen siis elävä esimerkki siitä, että traumoista VOI vapautua – täysin ja kokonaan!
Mielenkiintoni ihmismieleen ja kehoon on syttynyt jo varhain omien vaikeuksieni kautta (traumat, jotka muuttivat minäkuvaani, masennus, sekä terveyttä varjostava PCOS). Kyltymätön tahtotilani löytää valo tunnelin päästä on saanut minut opiskelemaan ja käyttämään tuhansia ja taas tuhansia euroja hyvinvoinnin kehittämiseen, sekä ihmismielen ja kehon ymmärtämiseen. Edelleen jatkan tätä itseeni, sekä tietotaitooni sijoittamista aktiivisesti – ja se on mielestäni paras sijoitus, mitä ihminen voi tehdä!
Kerron tässä tekstissä myös, kuinka lataat ilmaisen kolmen tehtävän työkirjan, jolla pääset heti työstämään itsekunnioitustasi alkuun.
TRAUMA JA KEHO; Polyvagaalinen teoria
Polyvagaalinen teoria (Stephen Porges) kuvaa, miten kehomme autonominen hermosto reagoi uhkaan kolmella päätilalla:
1. Turva (ventraalivagaalinen tila) – avoin, läsnäoleva, yhteydessä muihin
2. Taistele tai pakene (sympaattinen tila) – aktivoituminen, ahdistus, pelko
3. Jähmetys, lamaantuminen (dorsaalivagaalinen tila) – sulkeutuminen, uupumus, dissosiaatio

Seuraavaksi luettelen, mitkä ovat keskeiset trauman alatyypit ja kuinka ne ilmenevät kehotasolla:
Yksittäinen trauma
Syntyy yhdestä selkeästä tapahtumasta, kuten:
Onnettomuus
Luonnonkatastrofi
Yllättävä väkivaltatilanne
Kehossa:
Äkillinen sympaattinen reaktio: sydämen tykytys, hikoilu, tärinä
Adrenaliinin ja kortisolin nousu
Lihasjännitystä, jähmettymistä tai hypervalppautta
Jos ei saa purettua reaktiota → se jää “jumiin” hermostoon
Vaikka keho voi reagoida rajusti, mutta toipuminen on mahdollista, jos tukea on saatavilla.
Esimerkiksi liikenneonnettomuuden jälkeen voi tulla vapinaa tai kehon “shokkireaktio”
Krooninen trauma
Pitkäkestoinen, toistuva altistuminen uhkaaville kokemuksille, esimerkiksi
Pitkäaikainen perheväkivalta
Kiusaaminen
Sotatilanteessa eläminen
Vaikutukset voivat syventyä ajan myötä ja vaikuttaa stressinsäätelyjärjestelmään
Kehossa:
Hermosto jää helposti ylivireyteen (taistele/pakene) tai alivireyteen (jähmettyminen)
Pitkittynyt stressi → ruoansulatusongelmat, unihäiriöt, lihasjännitykset, päänsäryt
Kehossa jatkuva varautuneisuus, vaikeus rentoutua
Hengitys pinnallista, usein rintakehässä
Kehityksellinen trauma (developmental trauma)
Koettu lapsuudessa, usein varhaisvuosina
Liittyy turvattomaan kiintymyssuhteeseen ja lapsen perustarpeiden laiminlyöntiin tai väkivaltaan
Vaikuttaa syvästi persoonallisuuden, hermoston ja kiintymystyylin kehitykseen
Kehossa:
Hermoston säätely ei kehity normaalisti → vaikeuksia tunnistaa, tai säädellä tunteita
Kehossa voi ilmetä epämääräisiä kipuja, jännityksiä, somatisointia*
Kehon turvaverkko puuttuu → vaikeus rentoutua, tulla kosketetuksi, olla läsnä kehossa
Dissosiaatiota: olo kuin ei olisi kehossa, ”sumuinen”, tai irrallinen olo
* Somatisointi tarkoittaa psyykkisten, tai emotionaalisten ongelmien ilmenemistä fyysisinä oireina, vaikka lääketieteellistä syytä oireille ei löydy, tai se ei selitä oireiden voimakkuutta.
Kompleksinen trauma (complex trauma)
Yhdistää kroonisen ja kehityksellisen trauman
Useita traumaattisia kokemuksia (esim. hyväksikäyttö, hylkääminen, kontrollointi)
Vaikuttaa kokonaisvaltaisesti identiteettiin, ihmissuhteisiin ja kehon stressireaktioihin
Kehossa:
Sekä ylivireyden (ahdistus, levottomuus) että alivireyden (lamaantuminen, väsymys) vuorottelua
Lihasten krooninen jännitys tai heikkous
Vaikeus palautua lepo- tai turvatilaan
Kehollinen muistijälki: tietyt äänet, hajut tai asennot voivat laukaista traumaattisen muiston ilman tietoista muistikuvaa
Sekundaarinen trauma (toissijainen trauma)
Syntyy, kun henkilö altistuu muiden ihmisten traumoille, esimerkiksi terapeutit, ensihoitajat, sosiaalityöntekijät, omaiset
Voi aiheuttaa uupumusta, kyynistymistä ja samaistumisen tuskaa
Kehossa:
Uupumus, emotionaalinen turtuminen
Kehon stressireaktiot aktivoituvat muiden kokemuksista
Kehon ”kyllästymistä” → ylikuormitusta ilman näkyvää syytä
Viktrauma (vicarious trauma)
Syvempi muoto toissijaisesta traumasta (kehollisesti samat oireet)
Henkilön maailmankuva, luottamus ja turvallisuudentunne muuttuvat, vaikka hän ei itse ole kokenut traumaa
Kollektiivinen tai kulttuurinen trauma
Vaikuttaa kokonaiseen ryhmään, kansaan tai kulttuuriin, esimerkiksi
Sota
Kansanmurha
Syrjintä tai kolonialismi
Periytyy usein sukupolvien yli (transgenerationaalinen trauma)
Kehossa:
Jatkuva, matala turvallisuuden puute
Ryhmään kuulumattomuuden tunne kehollisena erillisyytenä
Yhteisölliset kehonmuistot: suku- tai kulttuuriperimässä kannettu pelko, häpeä, tai vaikeneminen
Medikaalinen trauma
Syntyy sairauden, sairaalahoitojen tai lääketieteellisten toimenpiteiden seurauksena
Esimerkiksi lapsen kokema kipu, tai kontrollin menetys sairaalassa voi jättää jäljen
Yhteiskunnallinen tai institutionaalinen trauma
Syntyy kokemuksista, joissa yhteiskunnan rakenteet aiheuttavat pitkäaikaista haittaa:
Rasismi, seksismi, ableismi, homo- ja transfobia
Köyhyys, byrokraattinen välinpitämättömyys
Yleisiä kehollisia oireita traumaattisissa tiloissa:
Kehon reaktio | Mahdollinen merkitys |
Pinnanainen hengitys | Sympaattinen ylivireys |
Kehon puutuminen, jähmettyminen | Dorsaalivagaalinen lamaantuminen |
Tärinä, nykiminen | Hermoston purkautuminen |
Lihasjännitykset | Valmiustila tai tukahdutetut reaktiot |
Dissosiaatio | Kehon irtikytkeytyminen turvattomuuden vuoksi |
Kiputilat ilman fyysistä syytä | Tunnesäätelyn jäännösoireita |

Yksi ylitse muiden…
Kuvittele hetki, jossa ihminen, johon olet eniten luottanut – ehkä vanhempi, puoliso, tai läheinen ystävä – satuttaa sinua tavalla, joka muuttaa koko käsityksesi turvallisuudesta, rakkaudesta ja siitä, kuka olet. Tätä kutsutaan petostraumaksi (betrayal trauma), ja se on yksi syvimmistä ja vaikeimmin tunnistettavista traumamuodoista.
Mikä on petostrauma?
Petostrauma on psykologinen ja emotionaalinen reaktio tilanteeseen, jossa henkilö, johon luotetaan syvästi — kuten vanhempi, puoliso, terapeutti, tai uskonnollinen johtaja — rikkoo tätä luottamusta tavalla, joka aiheuttaa vakavaa henkistä, tai fyysistä vahinkoa.
Petostrauman erityispiirre on se, että sen aiheuttaa henkilö, johon uhri luottaa ja jonka kanssa suhde on perustavanlaatuisesti tärkeä. Tästä syystä petostrauma ei ole vain järkytys – se on perustavanlaatuinen murtuma ihmisen psyykkisessä ja emotionaalisessa maisemassa.
Tyypillisiä esimerkkejä petostraumasta:
Lapsen kaltoinkohtelu tai hyväksikäyttö läheisen aikuisen toimesta
Pitkäaikainen uskottomuus parisuhteessa
Salaillut riippuvuudet tai valehtelu
Emotionaalinen hylkääminen tai manipulointi hoivasuhteessa
Uskonnollinen tai auktoriteettiasemaansa väärinkäyttävä johtaja
Terapeutin tai lääkärin eettinen rike tai hyväksikäyttö
Mitä betrayal trauma aiheuttaa?
Emotionaalisia ja psyykkisiä vaikutuksia:
Dissosiaatio (muistikatkot, irtautuminen tunteista)
Ahdistus, masennus ja ylivireystila
PTSD-oireet: painajaiset, takaumat, välttelevä käytös
Äkilliset tunteenpurkaukset tai tunteettomuus
Luottamusongelmat, erityisesti lähisuhteissa
Syvä häpeä ja itsesyytökset“Miten en huomannut?” / “Tämä on minun vikani” jne.
Kehollisia oireita (somatisaatio):
Kehon stressijärjestelmän krooninen aktivaatio
Unihäiriöt
Ruoansulatusongelmat
Krooninen kipu
Stressihormonien jatkuva ylikorostuminen (kortisolitasojen epätasapaino)
Yhteys somaattisiin sairauksiin, kuten autoimmuunisairauksien puhkeaminen tai paheneminen
Emotionaalinen ristiriita
Petostrauman erityisen vaikea puoli on tunne, että henkilö, joka aiheuttaa kipua, on myös turvallisuuden ja rakkauden lähde. Tämä voi aiheuttaa sisäistä ristiriitaa.
Traumaattinen sokeus
Joissain tapauksissa aivot suojelevat yksilöä unohtamalla tai torjumalla osia tapahtuneesta, mikä tekee petostraumasta vaikeasti tunnistettavan. Tämä ilmiö on yleinen erityisesti lapsuudessa koetuissa traumoissa.
Kerroin aiemmin blogissa, miten tällaiset muistot saattavat toisinaan nousta tietoiseen mieleen energiahoidon aikana, tai sen jälkeen.
Miksi betrayal trauma on erityinen trauma?
Turvallisuussuhteen rikkominen tekee petostraumasta erityisen syvän, sillä aivot ovat biologisesti virittyneet rakentamaan kiintymyssuhteita. Tämän siteen rikkoutuessa syntyy syvä neurobiologinen ristiriita - rakastan, mutta pelkään.
Kuten jo todettiin, siihen voi liittyä tiedostamaton trauman unohtaminen, koska tietoisuus siitä vaarantaisi liikaa omaa turvallisuuden kokemusta tai selviytymistä (esim. lapsi ei voi hyväksyä, että vanhempi satuttaa).
Parantuminen petostraumasta
Parantuminen vaatii usein:
Turvallista ja vakaata terapeuttista suhdetta
Traumatietoista kehotyöskentelyä
Oman historian ja tunteiden hyväksyntää ilman syyllistämistä (varjotyöskentely)
Rajat, itsetuntemus ja kehotietoisuus ovat keskeisiä toipumisessa
Mahdollisesti myös ”hengellistä” tai ”merkityksellisyystyöskentelyä” (“Miksi tämä tapahtui minulle?” -kysymysten käsittelyä)
Lause-esimerkkejä, jotka voivat liittyä betrayal trauma -kokemukseen:
“Rakastin häntä, vaikka hän satutti minua.”
“En saa tuntea vihaa, koska pelkään menettäväni hänet.”
“Olen rikki, koska en tiedä, kehen voin enää luottaa.”
“Kaikki hyvät muistot tuntuivat valheilta, kun totuus paljastui.”
Kun luottamus särkyy - Petostraumasta toipumisen mahdollisuus
Toipuminen petostraumasta on mahdollista, mutta se vaatii aikaa, turvallisuutta ja usein ammattiapua. Usein asiakkaani tulevat vastaanotolleni jonkin fyysisen oireen vuoksi (somatisointi), johon ei ole löytynyt syytä lääketieteellisin tutkimusmenetelmin, tai painonpudotusasiakas, jolle painonpudotus on jostain syystä ollut mahdotonta useista yrityksistä huolimatta.
Somatisointi ei tarkoita, että ihminen “keksii” oireet. Oireet ovat täysin todellisia, mutta niiden juuret ovat mielen ja hermoston tasolla, mitä lääketiede ei pysty aina selittämään. Usein taustalla on trauma, tai varhaiset kiintymyssuhdehaavat, pitkittynyt stressi tai uupumus, ahdistuneisuus tai masennus, tunteiden tukahduttaminen, tai vaikeus tunnistaa ja ilmaista tunteita (aleksitymia*).
*Aleksitymia on psykologinen termi, joka kuvaa vaikeutta tunnistaa, ilmaista ja käsitellä omia tunteita. Henkilö, jolla on aleksitymia, ei välttämättä ymmärrä omia tunne-elämyksiään tai kykene sanoittamaan niitä muille. Se ei ole virallinen diagnoosi, vaan persoonallisuuden piirre tai tunne-elämän säätelyn erityispiirre, jota voi esiintyä monissa psyykkisissä tai neuropsykiatrisissa häiriöissä.
"Petostrauma voi muuttaa syvästi tapaa, jolla ihminen näkee maailman, toiset ihmiset ja itsensä. Mutta sen ei tarvitse olla lopullinen tila."
Seuraavaksi luettelen toipumiselle olennaisia elementtejä.
Turvallinen tila ja terapeutti
Traumasta toipuminen alkaa usein uudelleenrakentamalla turvallisuuden tunnetta. Terapeuttinen suhde voi tarjota ensimmäisen mallin siitä, että ihmissuhteessa voi olla turvassa, tulla nähdyksi ja kuulluksi ilman pelkoa hylkäämisestä, tai manipuloinnista.
Kehollinen työskentely
Koska trauma tallentuu kehoon, pelkkä puhuminen ei aina riitä. Keholliset terapiamenetelmät voivat auttaa palauttamaan kehotietoisuuden ja purkamaan jännitystiloja.
Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyntä
Petostrauman kokija voi kokea ristiriitaisia tunteita: vihaa, surua, häpeää ja jopa kaipuuta traumaa aiheuttaneen henkilön läheisyyteen. Näiden tunteiden salliminen ilman syyllistämistä on tärkeä askel eheytymisessä.
Rajojen uudelleen rakentaminen
Moni petostrauman kokenut on oppinut alitajuista mukautumista, rajattomuutta, tai itsensä pienentämistä. Toipuminen tarkoittaa myös sitä, että ihminen oppii, että hänellä on oikeus sanoa ei. Hänellä on oikeus olla turvassa.

Sinä selviät kyllä!
Petostrauma voi muuttaa syvästi tapaa, jolla ihminen näkee maailman, toiset ihmiset ja itsensä. Mutta sen ei tarvitse olla lopullinen tila. Moni löytää tämän haavan kautta syvemmän yhteyden itseensä, uutta ymmärrystä ihmissuhteista ja voimakkaan itsekunnioituksen.
Paraneminen ei tarkoita unohtamista – vaan sitä, että voit katsoa taaksepäin ilman, että se satuttaa sinua enää samalla tavalla. Se on mahdollisuus valita toisin, rakentaa uutta ja tulla näkyväksi omana itsenään.
Traumat vahingoittavat usein perustavanlaatuisesti itsekunnioitusta ja omanarvontuntoamme. Asiakaskokemukset – etenkin niiden runsaus näiden aiheiden äärellä - saivat minut ajattelemaan, kuinka saisin autettua yhä useampia ulos tästä montusta. Eräs kaunis päivä intuitioni ohjasi minut istumaan ideavihkoni äärelle ja näin syntyi Itsekunnioituksen avaimet™ - Omanarvontuntovalmennus.
Tämä valmennus on sinulle, jos haluat
vapautua itsesi pienentämisestä
vahvistaa rajojasi
oppia kuulemaan ja tunnistamaan omia tarpeitasi
eheyttää traumojen jälkiä turvallisesti
tuntea itsesi arvokkaaksi, rakastetuksi ja nähdyksi
parantaa itseluottamustasi ja itsetuntemustasi
parantaa kokonaisvaltaista terveyttäsi
löytää sisäiset kykysi ja vahvuutesi
Tässä kirjoituksessa kerroin, kuinka monen uupumuksen, rajattomuuden, suorittamisen tai alakulon taustalla ei ole huono motivaatio, laiskuus, tai heikko luonne, vaan jotain syvempää.
Kun oma arvo on alitajuisesti sidottu suorittamiseen, miellyttämiseen, tai ulkoisiin odotuksiin, keho ja mieli alkavat oireilla. Jaksaminen hiipuu, rajat hämärtyvät ja ilo katoaa.
Hyvä uutinen on se, ettei kukaan ole syntynyt ilman itsekunnioitusta. Se on vain opittu unohtamaan — ja siksi sen voi myös oppia takaisin!
Tiedä, ettet ole yksin.
Kutsun sinut mukaan seuraavaan valmennukseen.
Valmennus kestää 10 viikkoa ja sisältää ryhmätapaamisten (10) lisäksi kaksi henkilökohtaista yksilöaikaa. Koko valmennus toteutetaan etäyhteydellä, joten osallistuaksesi tarvitset ainoastaan toimivan nettiyhteyden.
Itsekunnioituksen avaimet™ valmennuksessa pureudumme varjotyöskentelyn voimin niihin kohtiin sinussa, jotka kaipaavat hyväksyntää ja eheytymistä. Kaivamme esiin vahvuutesi ja voimavarasi ratkaisukeskeisen terapian menetelmiä hyödyntäen. Tutkimme luontaisia lahjojasi, sinulle toimivinta tapaa manifestoida elämässä, sekä tunnistamme haasteita, joista sinun tulee vapautua. Pääset tekemään syväluotaavia harjoituksia, joilla opit tuntemaan itsesi aivan uudella tasolla. Rakennamme sisäistä turvan tunnetta ja kunnioitusta itseäsi kohtaan, luoden sinusta itsevarmemman ihmisen, joka toimii uskollisena itselleen, tehden korkeinta parastaan tukevia valintoja.
Hiljenny hetkeksi miettimään, miltä sinusta tuntuu, kun et enää pienennä itseäsi. Et enää elä pelkästään muita, vaan myös itseäsi varten. Tunnet arvostusta itseäsi kohtaan ja rakastat sitä tyyppiä, joka olet. Raskas tunne sisälläsi on helpottanut, tai poistunut jo kokonaan. Olosi on kepeä ja tyytyväinen. Tunnet sisäistä rauhaa ja nukut hyvin. Alat saamaan asioita aikaiseksi, mutta myös levätä hyvällä omalla tunnolla.
Itsensä kunnioittaminen on vapautta olla rehellinen omille tunteilleen, tarpeilleen ja rajoilleen – ilman syyllisyyttä, selittelyä, tai pelkoa tulla hylätyksi. Se on vapautta valita, minkä sallii elämäänsä ja mistä päästää irti. Se on sisäistä voimaa sanoa “kyllä” silloin kun sydän sanoo kyllä – ja “ei” silloin kun se tarkoittaa ei. Se on vapautta elää omannäköistä elämää – juurtuneena omaan arvoonsa.
Liity valmennuksen odotuslistalle tästä. Seuraava valmennus alkaa syksyllä 2025!
Testaa, nopealla itsekunnioituksen kartoitus-kyselyllä, onko valmennus sinua varten. Pääset TÄSTÄ täyttämään kyselyn! Kysely ei sido sinua mihinkään!
Tilaa ilmainen pikaopas sinulle, joka haluat lakata suorittamasta ja alkaa elää omasta voimastasi käsin!
Miksi itsekunnioitus on hyvinvoinnin perusta
Itsekunnioitus ei ole ylimielisyyttä. Se ei ole muiden yläpuolelle asettumista, vaan itsensä arvostamista – omanarvon tuntemista.
Itsekunnioitus on sisäistä tunnetta siitä, että olen arvokas sellaisena kuin olen.Kun omaksut tämän tunteen kehossasi, teet valintoja, jotka tukevat korkeinta parastasi.
Ilman itsekunnioitusta:
omien rajojen asettamisessa on hankaluuksia
haet hyväksyntää toistuvasti ulkopuolelta
yrität ansaita lepoa, rakkautta, tai arvoa suorittamisen kautta
koet uupumusta, riittämättömyyden tunnetta ja tunteiden hallinnan vaikeuksia
Terve itsekunnioitus on kuin sisäinen pohja, jolle rakentuu kaikki elämässä: ihmissuhteet, työ, hyvinvointi, terveys, jopa raha.
🚫 3 yleistä estettä omanarvon tunnistamiselle
1. Lapsuudesta periytynyt uskomus: "Minun täytyy ansaita hyväksyntä."
Monet meistä ovat oppineet, että kelpaamme vain ollessamme esimerkiksi "kiltti", "hiljainen", "aina avulias" tai "reipas". Nämä roolit palvelevat sisäisen lapsemme selviytymistä – mutta lopulta tukahduttavat sen.
2. Rajat hämärtyvät, jos mallia terveelle itsekunnioitukselle ei ole.
Jos ympärilläsi ei ole ollut ihmisiä, jotka kunnioittavat itseään lempeästi mutta määrätietoisesti, voi olla vaikea edes kuvitella, miltä terveet rajat näyttävät, tai tuntuvat.
3. Tunteiden tukahduttaminen ja varjojen pelko.
Moni välttelee omaa vihaa, surua, tai häpeää, koska niiden kohtaaminen tuntuu liian isolta - mutta juuri näissä tunteissa sisäinen voima on piilossa – kun ne kohdataan oikeassa ympäristössä, turvassa.
Tilaa uutiskirje (etusivulta), niin saat heti kolmen tehtävän oppaan ilmaiseksi, jonka avulla pääset alkuun rakentavassa reflektoinnissa itsekunnioituksen löytämiseksi!
Voimaa ja valoa elämän tyrskyihin!
Viivi Bäck







Kommentit